Ajankohtaista
21.5.2013 Loppukäyttäjien ymmärtäminen tärkeää energian säästämisessä
Energiapolitiikassa kuluttajien tarpeiden huomioiminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta energian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää. Käyttäjätutkimus ja vuorovaikutteiset keinot ovat hyödyllisiä, vaikkakin vielä riittämättömiä, kirjoittavat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Eva Heiskanen, tutkija Mikael Johnson Aalto-yliopistosta ja tutkija Edina Vadovics Unkarin Green Dependent Sustainable Solutions Associationista. Artikkeli on julkaistu Journal of Cleaner Production -lehdessä ja se on osa EU:n rahoittaman Changing Behaviour -hankkeen tuloksia.
16.5.2013 Kuluttajatutkimuskeskus mukana Asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013-2015
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimushanke "Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla" on hyväksytty ympäristöministeriön ja muiden ministeriöiden sekä ARAn yhteiseen "Asuinalueiden kehittämisohjelmaan 2013-2015". Ohjelman tavoitteena on uudistaa, eheyttää ja kehittää kasvukeskusten asuinalueita sekä levittää hyviä käytäntöjä. Ohjelman hankkeilla vähennetään asuinalueiden eriytymistä ja syrjäytymisen riskiä sekä vahvistetaan osallisuutta ja asuinalueiden sosiaalista eheyttä. Syventävä tutkimus kohdistetaan Espoon keskustan alueelle. Hankkeessa syntyvää tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös muiden kaupunkiseutujen strategisessa suunnittelussa, asuinalueiden kehittämisessä ja toimissa, joita tarvitaan negatiivisen segregaatiokehityksen ehkäisemiseksi.
15.5.2013 Kulutustutkimuksen seuran gradupalkinto Jaana Kaarretille
Kulutustutkimuksen seura on myöntänyt vuoden 2012 gradupalkinnon Jaana Kaarretille Lapin yliopistosta. Kaarretin gradu käsittelee lukion toisluokkalaisten vanhojentanssien kulutusvalintoja. Valinnan teki taloussosiologian emeritusprofessori Timo Toivonen Turun yliopistosta. Gradupalkinto jaettiin keskiviikkona 15.5.2013 seuran kevätseminaarissa Helsingissä.
14.5.2013 Itsepalvelu valtaa alaa ikääntyvien tarvitsemissa hoivapalveluissa
Tulevaisuudessa hoivapalvelut toteutetaan enemmän ja vähemmän tee se itse -periaatteella. Väestön ikääntymisen ja kustannusten kasvun vuoksi hoivavastuuta siirretään julkiselta sektorilta kansalaisille. Itsepalvelun myötä kodista muodostuu aikaisempaa tärkeämpi palvelujen tarjontapaikka. Kehittyvä terveysteknologia auttaa hoivapalvelujen tuottamista itsepalveluna, esim. verensokeriarvojaan tarkkailevat diabeetikot ovat terveysteknologian käytössä edelläkävijöitä. Kansalaisilla on jo nyt ja tulevaisuudessa vieläkin paremmat mahdollisuudet hoivapalvelujen omatoimiseen tuottamiseen - tietoa ja osaamista on, mutta onko halua, kirjoittaa erikoistutkija Helena Tuorila tuoreessa artikkelissaan Futura-lehdessä.
13.5.2013 Käyttäjälähtöisyys noussut keskeiseksi innovaatiotoiminnan haasteeksi
Tutkijat ja asiantuntijat ovat nostaneet käyttäjälähtöisyyden yhdeksi keskeiseksi innovaatiotoiminnan haasteeksi. On arvioitu, että käyttäjälähtöisyys olisi ratkaisu uudenlaisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Muita vastaavan tasoisia megahaasteita olisivat globaali tiedonhankinta ja globaalit yhteistyöverkostot sekä globaalit haasteet ja julkisen sektorin haasteet innovaatioajureina. Kun puhutaan käyttäjälähtöisyydestä, puhutaan siis todella isosta asiasta, kirjoittaa tutkimusjohtaja Petteri Repo udi.fi-sivuston kolumnissa.
6.5.2013 Kekseliäitten kansalaisten toimintaa tarvitaan kestävässä kehityksessä
Kansalaiset ovat parhaimmillaan kekseliäitä ongelmanratkaisijoita ja osallistuvia päätöksentekijöitä, jotka haluavat kantaa vastuuta ja edistää yhteistä hyvää. Esimerkiksi Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvät päätökset ja interventiot tulevat vaikuttamaan niin paikallistasolla, kansallisesti kuin kansainvälisestikin suoraan kansalaisten elämään. Nyt olisikin korkea aika käydä keskustelua valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon kirjattavista sisällöistä ja tulevaisuuden linjauksista laaja-alaisesti eri foorumeilla kansalaisia kuullen, kirjoittavat Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Matschoss ja akatemiatutkija Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta artikkelissaan Turun Sanomissa.
2.5.2013 Miksi Lidl ei ole mukana ruokakorivertailussa?
Kuluttajatutkimuskeskuksen maanantaina 29.4.2013 julkaisema tutkimus ”Ruokakorin hintakehitys” Työselosteita ja esitelmiä 144/2013 (pdf) on odotetusti kiinnostanut ilahduttavan paljon niin mediaa kuin kuluttajiakin. Monissa keskusteluissa ja kysymyksissä on pohdittu, miksi Lidl ei ole mukana vertailussa. Lidl on jätetty vertailusta pois lähinnä siitä syystä, että sen tuotevalikoimassa on muihin kauppoihin nähden vähemmän brändituotteita ja selvästi enemmän kaupan omia merkkituotteita. Tämä ero vaikeuttaa ruokakorien vertailukelpoisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 67 myymälää useista eri kaupparyhmittymistä koko Suomen alueelta. Tutkimuksen tuloksiin ei sisälly arviota Suomen edullisimmasta tai kalleimmasta kaupparyhmittymästä.
