Tiedotteet 2005-2012
17.6.2010
Kotitaloustuotanto lisää kulutusmahdollisuuksia
Kotitalouksien tekemä työ lisää kulutusmahdollisuuksia merkittävästi. Sen taloudellinen merkitys jää kuitenkin herkästi huomiotta, koska kotitalouksien itselleen tuottamat palvelut jäävät pääosin kansantalouden tilinpidon ja bruttokansantuotteen ulkopuolelle. Arvoltaan merkityksellisimmät kotitaloustuotannon tehtävät liittyvät asumispalvelujen sekä aterioiden ja välipalojen tuottamiseen. Tämä käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, johon aineiston on tuottanut Tilastokeskus.
Tutkimuksessa esitetään kotitalouksien tekemän työn ja tuottamien palvelujen arvo. Laskelmat on laadittu kansantalouden tilinpidon mallin mukaan kotitaloustuotannon satelliittitiliksi.Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys Suomessa vuonna 2006 oli 75 miljardia euroa. Siitä kansantalouden tilinpitoon eli viralliseen talouteen sisältyi 9,4 miljardia, mistä pääosa muodostui omistusasuntojen tuottamista laskennallisista asuntopalveluista. Loput 65,6 miljardia euroa jäi epävirallisen talouden piiriin. Tämä summa olisi kasvattanut bruttokansantuotetta eli virallisen talouden bruttoarvonlisäystä 39 prosentilla. Itse tuotettujen palvelujen arvon ottaminen huomioon olisi kasvattanut kotitalouksien kulutusta 55 prosentilla.
Raportissa kotitaloustuotanto kuvataan koko tuotannon lisäksi tehtävittäin, joiksi määritettiin asumispalvelut, ravitsemispalvelut, vaatetus- ja hoivapalvelut sekä toisten kotitalouksien auttaminen ja vapaaehtoistyö.
Kotitaloustuotannon arvo vaihtelee eri elämänvaiheissa. Yksin asuvien ja parien talouksissa tuotanto kasvaa talouden viitehenkilön iän myötä ja oli suurimmillaan eläkeikäisillä pariskunnilla. Kaikkein suurin tuotannon arvo oli kuitenkin kahden huoltajan pikkulapsiperheissä.
Kotitaloustuotannon korvaaminen ostopalveluilla on yleisintä aterioiden ja välipalojen hankinnassa. Sen osuus on pienin eläkeikäisillä. Hoivapalveluita tuottaa kotitalouksien ohella pääosin julkinen sektori. Hoivan ostaminen yksityisiltä yrityksiltä oli vielä vuonna 2006 varsin marginaalista lukuun ottamatta ikääntyneimpiä talouksia.
Nuorimmat, alle 45-vuotiaitten taloudet, ovat valmiimpia ulkoistamaan kotityötä kuin vanhemmat ikäluokat. Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin luultavaa, että kotitaloustuotannon määrä kasvaa. Tämä johtuu eläkeläisten määrän kasvusta ja siitä, että he tekevät runsaasti kotityötä ja vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön suuri osuus erityisesti lapsiperheissä ja eläkeikäisten talouksissa osoittaa sen merkityksen myös sosiaalisen hyvinvoinnin lisääjänä.
Ensimmäinen kotitaloustuotannon satelliittitili vuodelle 2001 tehtiin Tilastokeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tuloksena saadut tuotantoluvut integroitiin kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tileihin. Tuoreessa raportissa päivitetään satelliittitili vuoden 2006 tiedoilla. Nyt julkaistavien tietojen pohjana ovat kansantalouden tilinpidossa heinäkuussa 2009 julkaistut laskelmat, jotka ovat suoraan vertailukelpoisia vuoden 2001 laskelmien kanssa.
JULKAISU
Varjonen Johanna, Aalto Kristiina (2010) Kotitalouksien palkaton tuotanto ja ostopalvelujen käyttö. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2010. Verkkojulkaisu (pdf).
LISÄTIETOJA
- erikoistutkija Johanna Varjonen, puh. 010 605 9036
- erikoistutkija Kristiina
Aalto, puh. 010 605 9003
